Tekstit

Vapaamuotoinen novelli

Viimeiset peliminuutit jäljellä. Inka on juuri tullut vaihdosta kentälle. Monien loukkaantumisten, vastoinkäymisten ja pitkän pelikatkon jälkeen hän vihdoin ja viimein pääsee nurmelle. Hän haistaa juuri leikatun vihreän nurmikon ja näkee pelikavereidensa olevan iloisia hänen astellessa rangaistuspotku viivalle. He tietävät, että Inka on heidän maalitykkinsä ja nyt tätä pistettä todella tarvittaisiin, jotta he pääsisivät loppupeleihin. Mutta onnistuuko Inka pelastamaan joukkueensa häviöltä? Jännitys tiivistyy. Yleisö odottaa hiljaa ja jännittyneenä Inkan ratkaisua. Inkan vanhemmat ovat myös katsomassa tyttärensä tärkeää peliä. He ovat aina olleet kannustamassa tytärtään, oli kyse sitten mistä tahansa. Vaikka muut olisivat epäilleet Inkan kykyjä ja motivaatiota, hänen vanhempansa eivät.  Jo pienestä pitäen Inkalle valettiin itseluottamusta ja sanottiin, että heti ei saa luovuttaa, mutta aina kun yrittää parhaansa, se riittää. Ennen ratkaisu potkua Inka katsoo vanhempiaan ja hymyi...

Näytetään, ei kerrota

"Ooksä tehny läksyt jo?", äiti kysyi. Mä en vaa jaksanu vastata mut tottakai olin tehnyt. Ikinä en oo jättäny kouluhommia tekemättä koulu urallani. Vaikka en ny muute mitenkää kovi ahkera kotihommien suhteen oo, mut kouluni oon hoitanu aina kunnolla. "Kuulikos sä? Onko läksyt tehty jo?", äiti huutaa minulle. "No on on! Älä sä niistä turhaa ressaa, tiät kyl et mä hoidan koulujutut niinku pitääki!", vastasin äidille. Älkää ymmärtäkä väärin, rakastan äitiä yli kaiken ja sen on mulle maailman tärkein henkilö, mut ootan sitä hetkee et pääsen muuttaa omilleni ja saan enemmän omaa aikaa ja omaa tilaa. Saan aloittaa mun oman elämän. Koska se sitten tapahtuu. Toivon mukaan pian. Osalla mun kavereista on jo eri paikkakunnilla asunnot valamiina, jos ne vaa hoidettua kaikki asiansa täälä kuntoon esti. Jaaha, harkat alkaa pia. Mä kysyn iskältä jos se vois heittää mut reeneihi. Laitan kamat kasaa, hiukset kii ja kävelen olkkarii. Iskä kattoo uusintaa puoli seittemän ...

Elämäntilanteen pohdinta

Tässä sitä ny ollaa. En olis ikinä uskonu tän päivän koittavan näi äkkiä. Mitähä Michael ajattelee?  Onkoha se valmis ja jännittääkö sitä? Onkoha se porukat tullu, missähä mu vanhemmat on? Miranki piti tulla aikoja sitte. Mitä mä oikee oon tekemäs. Luoja kiltti näytä mulle että teen oikein ja tää ei oo väärä ratkasu. Nii paljo kysymksii mut ei oo vaa vastauksii. Kai nää asiat sit myöhemmi seleviää. Pienenä oli nii heleppoo. Sai vaa leikkiä ja olla. Kouluki ku alako nii tehtävät oli pieniä, ku niitä vertaa nyt tähä aikaa. Kokeet ei tuntunu nii pahoilta ja kotii ku pääsi ni ei tarvinnu ressata huomisesta. Kaikista parasta oli ku äiti ootti kotona et pääsen koulusta kotii ja ruoka oli jo pöyrällä valamiina tai mikros. Sitte ei tarvinnu vaa ku lämmmittää. Sit läksyt ja sen jäläkee petille huilailee ja kattoo telekkaria. Ei ollu kyllä mieles mitää tämmösiä asioita sillo, saati sitte minkäännäkösiä rakkaussuruja tai -iloja. "Kaikki o tääl ny, ooksää ready? Jännittääkö?" Mira hu...
Tehtävä 2: Erilaiset repliikit Poliisi: Noniin, mitä täällä oikein on tapahtunut? Henkilö 1: No toi saatanan vanhus tuli tuolta helveti risteyksestä suoraa sen tytö etee. Vittu. Pitäs vittu ottaa ajokortit vanhoilta   äijänkäppäniltä ja harpuilta pois. Ne on vittu nii vanhoja ettei ne ees nää mitää. Mu poikaystävä sai just mopokorti ja se on nii samaa mieltä mun kans.  Poliisi: Mitäs täällä tapahtui? Henkilö 2: Vaaauu! Sulla on ase tos. Ammuksä ikinä sillä? Mustaki tulee isona poliisi. Isi sano et poliisit on sikoja mut mun mielestä sä et oo sika koska sulla on ase. Ja näikkösä ton kolarin? Se tuli tuolta ja tuonne se meni. Ja sit kuuluu vaa tosi iso PAM! Lähteekö muute sun aseesta iso ääni? Poliisi: Osaisikko sanoa kuinka tässä on nyt käynyt? Henkilö 3: Paha sanoo, meiti käy usein stadis enkä misää muual eikä stadis pahemmi näy tollasii pikkukotteroita. Mut sillä  nuarella tytöllä oli kyllä aika isolla bassot toi noi, ni se ei varmaa keskit...

Tehtävä 1: Annetut sanat

Vain yksi huono päivä Yhtenä kylmänä syyskuun iltana Mikael mietti omaa elämäänsä. Kuinka huonosti kaikki asiat voivatkaan olla. Mikään ei onnistu ja mstään ei tule mitään. Turha edes yrittää kun kumminkin epäonnistuu. Biologian koe meni täysin penkin alle, kotitaloustunnilla Mikael poltti opettajan verhot ja liikuntatunnilla hänet taklattiin seinää vasten niin, että nyt päähän koskee. Kaiken tämän jälkeen Mikael palasi kotiin miettimään surkeaa päiväänsä.  Kotona oli ihan normaali meininki. Äiti ja isä katsoivat Salattuja elämiä. He olivat ihan koukussa tähän tyhmään saippuasarjaan. Mikaelin mielestä aina joku kuolee ja sen tilalle tulee uusi näyttelijä ja vaikka jättäisit muutaman jakson katsomatta, tietäisit kyllä ihan varmasti missä mennään. "Miks porukat ei katto jotai järkevää, toi on nii olematon sarja ku vaa olla ja voi", Hän mietti itsekseen. Käveltyään olohuoneen ohi Mikael meni keittiöön syömään porkkanaa, äitin tekemää perunamuusia ja lihapullakastiketta, sek...