Tehtävä 1: Annetut sanat
Vain yksi huono päivä
Yhtenä kylmänä syyskuun iltana Mikael mietti omaa elämäänsä. Kuinka huonosti kaikki asiat voivatkaan olla. Mikään ei onnistu ja mstään ei tule mitään. Turha edes yrittää kun kumminkin epäonnistuu. Biologian koe meni täysin penkin alle, kotitaloustunnilla Mikael poltti opettajan verhot ja liikuntatunnilla hänet taklattiin seinää vasten niin, että nyt päähän koskee. Kaiken tämän jälkeen Mikael palasi kotiin miettimään surkeaa päiväänsä. Kotona oli ihan normaali meininki. Äiti ja isä katsoivat Salattuja elämiä. He olivat ihan koukussa tähän tyhmään saippuasarjaan. Mikaelin mielestä aina joku kuolee ja sen tilalle tulee uusi näyttelijä ja vaikka jättäisit muutaman jakson katsomatta, tietäisit kyllä ihan varmasti missä mennään. "Miks porukat ei katto jotai järkevää, toi on nii olematon sarja ku vaa olla ja voi", Hän mietti itsekseen.
Käveltyään olohuoneen ohi Mikael meni keittiöön syömään porkkanaa, äitin tekemää perunamuusia ja lihapullakastiketta, sekä ottamaan buranan. Liikuntatunnin taklauksen aiheuttama pääkipu ei ole hellittänyt laisinkaan. Porkkanakin maistuu yllättävän pahalta, vaikka se onkin Mikaelin lempivihannes. Ruokahalukaan ei ollut kohdillaan. Yleensä Mikael syö perheen perikatoon isän mielestä, mutta tänä iltana siitä ei ollut pelkoa. Kaikki oli yksinkertaisesti vain väärin. Näin ollen Mikael palasi takaisin omaan huoneeseensa kuuntelemaan Antti Tuiskua, lempilaulajaansa. Matka omaan huoneeseen oli kuitenkin yllättävän vaikeaa, sillä hänellä tuntui olevan tasapainohäiriöitä. Hän kaatuili 10 metrin matkalla. Vanhemmat eivät tätä huomanneet ollessaan niin Salattujen elämien pauloissa.
Kuunneltuaan muutaman biisin Tuiskulta, Mikael nukahti mutta heräsi uudelleen Antti Tuiskun ääneen korvissaan ja äärimmäiseen kovaan pääkipuun. Yleensä buranan jälkeen pääkipu helpottaa, mutta ei nyt. Mikael meni kertomaan äidilleen kovasta pääkivusta, mutta äiti sanoi pojalleen väsyneellä äänellä, että odotetaan huomisaamuun. Mikäli kipu ei vielä silloinkaan hellitä, lähdetään käymään terveyskeskuksessa aivotärähdyksen varalta.
Aamu tuli ja Mikaelin pääkipu oli vain entistä pahempi. Vanhemmat sopivat, että äiti vie pojan terveyskeskukseen ja isä menee töihin viimeistelemään naapurin savupiipun. Mikaelin isä oli ammatiltaan muurari ja hän oli sopinut naapurin kanssa sopivan urakan savupiipun tekemisestä ja sen viimeistelemisestä. Kun isä lähti töihin, Mikael ja hänen äitinsä lähtivät Pyhäjärven terveyskeskukseen. Saavuttuaan terveyskeskukseen, hoitaja tutki Mikaelin ja lääkärikin pyydettiin paikalle. Nopean arvioinnin jälkeen ja Mikaelin kertoman syyn vuoksi miksi päähän sattui, lähdettiin Mikaelia kiidättämään Turkuun TYKSiin. Mikaelilla oli aivoverenvuoto.
Päästyään Turkuun ja hyvään hoitoon, Mikaelin ennuste alkoi näyttämään paremmalta. Kuntouksella ja lähimmäisten tuella oli iso osansa, mutta tärkein kannuste tuli tytöltä, joka kävi samassa huoneessa katsomassa pikkuveljeään, jossa myös Mikael oli. Mikael ja tämä tyttö juttelivat lähes päivittäin. Mikaelin puhekyky ei ollut mennyt aivoverenvuodon seurauksena kovin pahasti, mutta se ei ollut täydellistäkään, joten tyttö auttoi ja ennen kaikkea rohkaisi Mikaelia puhumaan. Mikaelin elämä näytti ja tuntui hänen omassa mielessään täydelliseltä, vaikka hän vielä makasikin TYKSillä. Tämä tyttö keltaisine koruineen toi Mikaelille piristystä.
Hiljalleen Mikael alkoi parantumaan ja sai luvan lähteä takaisin kotiin Pyhäjärvelle. Ennen lähtöään hän pyysi tytön pikkuveljeä, jolla oli myös ollut aivoverenvuoto, antamaan pienen kirjeen siskolleen. Kirjeessä oli Mikaelin puhelinnumero. Lisäksi hän kiitti tyttöä kirjeessään ja toivoi tämän ottavan yhteyttä, kun saa kirjeen. "Sori ku en voinu antaa sulle tätä kirjettä ite mut mu tarvi lähtee takas kotii. Toivottavasti otat yhteyttä muhu. Kiitti viä kerra kaikest.", Mikael kirjoitti kirjeen loppuun.
Myöhemmin automatkalla takaisin kotiin, tyttö laittoi Mikaelille viestiä ja kertoi odottavansa Mikaelin soittoa. Loppu onkin historiaa. Viidentoistavuoden seurustelun ja rakastumisen jälkeen, Mikael ja tämä tyttö, kenet hän tapasi Turussa TYKSillä, solmivat avioliiton. Yksi huono ja jopa hengenvaarallinen päivä voi muuttaa kaiken. Mikaelin tapauksessa se päättyi onnellisesti.
Hyvin rakennettu tarina, pelkäsin jo, että tarina kertoo kuolemasta...mutta se olikin rakkaustarina :) Hyvää kuvausta ja annetut sanat on upotettu sopivasti tarinaan, ne eivät mitenkään pomppaa silmille.
VastaaPoistaKävi myös mielessä että tarina kertoisi kuolemasta, mutta tuli se onnellinen lopetus sieltä kuitenkin :) Hienosti olit keksinyt upottaa sanat tarinaan. Hyvin rakenneltu teksti, tykkäsin!
VastaaPoistaHieno tarina, juonenkäänteet olivat mielenkiintoisia ja arvaamattomia! Minä myös ehdin luulla pahinta, kunnes lopuksi selvisi, että teksti olikin rakkaustarina.
VastaaPoistaHienoa tarina, joka aluksi tuntui liittyvän kuolemaan mutta olikin rakkaudesta kertova. Mielestäni erittäin hieno ja kekseliäs tarina. :)
VastaaPoista